Viherkasvien kevät

Saini ja kukat 010Vesikansan Marttojen huonekasvit kukoistamaan floristi Saini Finerin neuvoin

 Huhtikuu herättää meissä Martoissa viherpeukalon. Halutaan kylvää, istuttaa, leikata kasveja, vaihtaa kukkamultaa ja paljon muuta. Tähän kaikkeen meillä ei ole kuitenkaan aina tarvittavaa osaamista. Siksi päätimmekin kokoontua kuuntelemaan asiantuntijaa floristi Saini Fineriä hänen uudehkoon liiketilaansa Kukkahuone Fineriin, jossa on erinomainen valikoima myös viherkasveja.
Talvella viherkasvit voivat usein huonosti tai jopa kuolevat. Syynä voi olla liika kastelu tai liian vähäinen kastelu. On opittava tuntemaan kasvin tarpeet, sillä ne vaihtelevat runsaasti lajien mukaan. Kaikkien kasvien mullan pitää antaa välillä kuivua, jotta happi pääsee kiertämään.

Kasvien tarvitsema valomäärä vaihtelee. Jos kasvilla on karvaiset lehdet, se pitää sijoittaa hajavaloon. Myöskään hentolehtiset kasvit kuten kodinonni eivät pidä auringon paahteesta.

Kasvin mullan vaihtoaika on parhaillaan menossa. Uusi ruukku pitää olla yhtä senttimetriä suurempi joka puolelta. Mullan vaihdon jälkeen kasvia ei saa heti lannoittaa, sillä uudessa mullassa on kasvin tarvitsemia ravinteita. Lannoitus aloitetaan parin kuukauden päästä mullan vaihdosta.

Jos käytetään altakasteluruukkua, kasvin lannoittaminen tehdään mullan päälle, jotta kastelusäiliöön ei tule ylimääräsäistä leväkasvustoa. Merileväuute on käyttökelpoinen kasviravinne.  Laimennetulla merileväuutteella voidaan kasveja suihkuttaa myös talvella.

Kotiin voidaan valita huoneilmaa puhdistavia kasveja, joita ovat mm. anopinkieli, aasinkorva, rönsylilja, kirjovehka, kultaköynnös, saniaiset ja limoviikuna.

Ilmaa kosteuttavista kasveista ovat esimerkkeinä fiikus, saniaiset ja kultaköynnös.

Kukkivat kukat voivat hyvin, kun ei anneta veden seistä aluslautasella eikä suojaruukussa. Kotimaiset kukkivat kasvit menestyvät parhaiten Suomen olosuhteissa.

Orkidea on nykyisin lähes joka kodin kasvi, mutta kuinka se saadaan kukkimaan uudelleen? Orkidea tarvitsee paljon valoa eikä siedä vetoa. Se kasvaa kuorikatteessa, ja siksi tarvitsee 1-1½ viikon välein uppokastelun. Kastelutarpeen voi myös todeta tarkkailemalla ilmajuuria. Kun ne lähtevät nahistumaan, on korkea aika kastella. Ilmajuuria ei saa vahingoittaa. Orkidean pudotettua kukkansa katkaistaan kukkavana niin, että siihen jätetään kaksi niveltä. Lepoajan jälkeen orkidea alkaa kasvattaa samaan kukkavanaan vartta ja kukkia. Jos annat vanhan kukkavanan kuivua, ja poistat sen vasta sitten, kestää kasvilla kauemmin kasvattaa uusi kukkavana. Kun orkidealle alkaa tulla uusi lehti, on kasvin lannoitus aloitettava orkidealannoitteilla. Martoista muutamat olivat laittaneet lannoitteena veden joukkoon korkillisen kirkasta alkoholia ja saaneet orkideat kukkimaan.

Monet kukkivat kaktukset ja esimerkiksi kliivia haluavat viettää kesän ulkona ja ovat syksyllä sisään siirtämisen jälkeen valmiit kukkimaan.

Jos sinulla on vielä jouluruusu hengissä vaikka lehdettömänä, senkin voi istuttaa kukkapenkkiin odottamaan uutta kukoistusta.

Vesikansan Martat olivat tyytyväisiä illan antiin. Hyviä neuvoja ja vinkkejä oli saatu paljon ja niitä on mukava lähteä kokeilemaan ja toteuttamaan omien huonekasvien parhaaksi.

 

 

 

 

Sienet KeKe-markkinoilla

Ukonsieni kiinnosti sieninäyttelyssä

Vihdin suurimmassa yhtenäiskoulussa Kuoppanummen koulukeskuksessa Nummelassa vietettiin kaksipäiväisiä Kestävän kehityksen KeKe-markkinoita. Koulun oppilaat yhdessä opettajiensa kanssa olivat suunnitelleet ja toteuttaneet monipuolisen markkinatapahtuman. Mukaan oli saatu myös teemaan sopivia järjestöjä ja yhdistyksiä esittelemään toimintaansa.

Sienineuvojana ja marttana minulla oli tilaisuus esitellä kokoamaani sieninäyttelyä, jossa oli n. 40 erilaista sientä pääasiassa hyviä ruokasieniä. Päivien aikana oppilaat kiertelivät ryhmissä tutustumassa toistensa työn tuloksiin. Ilta oli varattu perheille ja muille asiasta kiinnostuneille. Kutsu oli kuultu, ja näyttelysali täyttyi illallakin kahden tunnin ajaksi näyttelyvieraista.

Sienet kiinnostivat kovasti, ja etenkin löytämäni upeat, herkulliset ukonsienet herättivät paljon keskustelua ja kysymyksiä. Niiden laajoista lakeista voi valmistaa maukkaita sienipihvejä, ja jalka sopii vaikkapa keittoihin.

Vesikansan Martat ry 1906 – 2006 100 vuotta

Historiaa

Varpun kutomia sukkia vastasyntyneille

Voin ylpeänä kiittää ja kunnioittaa niitä lukuisia marttoja, jotka yli sadan vuoden aikana ovat toimineet monissa eri tehtävissä omassa marttayhdistyksessäni Vesikansan Martoissa. Vesikansan kylän toimintaa vilkastutti jo 1800-luvun lopulla tarmokkaan naisen Hanna Hernbergin perustaman Vuorelan kasvatuslaitoksen nykyisen koulukodin tulo kylälle. Hanna Hernberg otti laitoksen ensimmäisen johtajuuden vuonna 1884. Monet Vuorelan työntekijät ovat vuosien varrella toimineet aktiivisina marttoina. Toinen merkittävä marttojenkin toimintaa aktivoittava hanke oli Vesikansan maamiesseuran talon rakentaminen kylälle. Tontin lahjoitti Gösta Malmgren, ja lahjoituskirjassa annettiin jatkuva käyttöoikeus martoille. Näiden kahden hankkeen ansiosta Vesikansan Martat ovat olleet aktiivinen marttayhdistys jo yli 100 vuotta. Marttaliittokin täyttää tänä vuonna vasta 110 vuotta. Vesikansan Martoissa toimiminen avasi minulle myös muita ovia marttatoimintaan niin piirin kuin Marttaliitonkin tasolla.

Jatka lukemista ”Vesikansan Martat ry 1906 – 2006 100 vuotta”