Talvisodan päättymisen muistopäivä 13.3.2017

Talvisodan päättymisen muistopäivä 13.3.2017
Juhla seurakuntatalossa hartaustilaisuuden jälkeen
Vihdin kunnan tervehdys Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Varpu-Leena Malmgren

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, hyvät juhlavieraat

Minulla on ilo Vihdin kunnan puolesta tuoda tervehdys Vihdin kunnan ja Vihdin seurakunnan järjestämään juhlaan. Jo tässä vaiheessa haluan kiittää Vihdin seurakuntaa ja veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjä yhteisen juhlapäivän järjestelyistä. Toivon tämän hienon perinteen jatkuvan myös tulevina vuosina viestinä uusille sukupolville.

Neuvostoliitto aloitti talvisodan ilman sodanjulistusta 30.11.1939.
105 kunnian päivää kestänyt sota päättyi 13.3.1940. Suomi kävi sisukkaan taistelun itsenäisyyden puolesta voi sanoa melkein paljain käsin, vailla minkäänlaista apua miltään suunnalta. Vastassa oli monikymmenkertainen vihollinen, joka oli päättänyt valloittaa tämän maan. Vuosisadan kylmimpänä talvena syntyi ”talvisodan ihme”. Pienen Suomen urhoollinen taistelu ja menestys suurta ylivoimaa vastaan oli yli-inhimillinen suoritus.
Suomi säilytti itsenäisyytensä, vaikka tappiot olivatkin suuret.
Suurien maa-alueiden menetysten lisäksi suomalaisten miestappiot olivat talvisodassa valtavat, joidenkin laskelmien mukaan jopa yli 26 000 ja siviileitäkin tuhat. Muutama päivä sitten tv-haastattelussa iäkäs veteraani suri sitä, kuinka sodassa kaatuneilta nuorilta jäi elämä elämättä.

Muutamia nostoja sodan vaikutuksista.
Talvisodan päättyessä vainajien evakuointia ei pidetty mahdollisena. Riihimäen kirkkoherra Lauri Palva toimi sotien aikana kaatuneiden evakuointikeskuksen päällikkönä Kannaksella ja Itä-Karjalassa. Talvisodassa hän alkoikin omin päin vastoin määräyksiä järjestellä vainajia kotiseudulle. Voi vain kuvitella, kuinka tärkeä asia oli kaatuneiden omaisille ja sotaa jatkaville sotilaille.
Sankarimuistomerkki ja tänään paljastettu lisäpaasi muistuttavat meitä vihtiläisistä sankarivainajista, joiden joukossa oli myös enoni Pentti Manninen. Enoni matka päättyi miinaan taistelulähettinä Hangossa.
Sodan vaikutuksia on tutkittu mm. Marttaliiton aloitteesta. Tuo tutkimus osoittaa, kuinka naiset pitivät yllä elämänuskoa kansallisen hätätilan keskellä. Naisten oli huolehdittava kotirintamalla perheen lasten ja vanhusten arjesta. Pääelinkeino maa- ja metsätalous ei ollut lainkaan koneellistettu, mutta sisulla niistäkin töistä selviydyttiin.

Talvisodan syttyessä onnelliselta vaikuttanut ahkera elämä kaikissa karjalaisissa kylissä koki täydellisen mullistuksen. Tutut kotikonnut oli jätettävä luovutettuun Karjalaan, edessä oli pako sodan alta. Miehet olivat rintamalla, naiset joutuivat ottamaan nopeasti vastuun uudesta tilanteesta, valikoimaan mukaan otettavat tavarat ja hoitamaan käytännön järjestelyt.
Heinjoen Hevossaaresta lähti myös oma äitini äitinsä kanssa evakkomatkalle. Pitkän jalkaisin kuljettavan matkan hankaluudet konkretisoituivat itsellenikin vasta, kun kävin äitini synnyinseuduilla.

Tällä hetkellä Suomi ja koko maailma on oudossa tilanteessa. Sodat eri puolilla maailmaa ovat synnyttäneet ennalta arvaamattoman suuren turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten joukon, josta Suomi ja Vihtikin on saanut osuutensa. Vihdin seurakunta kantoi ison vastuun turvapaikanhakijoista perustaessaan Riuttarantaan vastaanottokeskuksen.
SPR perusti toisen vastaanottokeskuksen Hopeaniemeen. Lisäksi Vihdin kunta perusti yksin tulleiden alaikäisten vastaanottokeskuksen. Nyt keskukset on lopetettu ja ollaan uudessa tilanteessa.
Vihti on monien muiden Suomen kuntien tavoin päättänyt ottaa vastaan kiintiöpakolaisia, ja monet turvapaikansaaneet ovat valinneet omatoimisesti asuinkunnakseen Vihdin.

Meidän olisi hyvä ottaa oppia sotien vuoksi kotinsa menettäneiden suomalaisten asuttamisen positiivista kokemuksista. Totta kai suhtautumien oman maan kansalaisiin jo yhteisen kielenkin ansiosta on ollut nykytilannetta helpompaa.
Suomi kansainvälistyy joka tapauksessa haluamme sitä tai emme.
Suomalaiset nuoret hakeutuvat aikaisempaa enemmän opiskelemaan ja työhön ulkomaille. Tietenkin toivomme heidänkin saavan myönteistä kohtelua niin kuin Suomeen tulleet maahanmuuttajat toivovat meiltä.

Keskuudessamme olevien veteraanien joukko harvenee, mutta ” himmetä ei muistot koskaan saa”.
Onkin tärkeää siirtää veteraanien perintö nuorille. Vihdissä se tehdään kutsumalla nuoria yhteisiin tilaisuuksiin. Jossakin kunnassa veteraanit ja nuoret hiihtivät yhdessä.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, näillä ajatuksilla haluan kiittää ja kunnioittaa teitä kaikkia, jotka teitte mahdolliseksi Suomen säilymisen itsenäisenä valtiona.

Lämpimästi tervetuloa talvisodan päättymisen muistopäiväjuhlaan.

Vesikansan Marttojen tiedote 2017

Varpu-Leena Malmgren jatkaa Vesikansan Marttojen puheenjohtaja

Marttojen uusi strategiakausi 2017–2019 käynnistyi tunnuslauseella ”Elämä on parasta itse tehtynä.” Tunnuslause innostaa tekemään, osallistumaan ja vaikuttamaan. Marttajärjestön juhlateema ”Syödään yhdessä- Suomihyvää” on valittu valtakunnallisen Suomi100-juhlavuoden yhdeksi teemaksi.
Vesikansan Martat ovat ottaneet toimintasuunnitelmaan vinkkejä järjestömme ohjelmasta.
Tämän vuoden toiminnassa keskeisiksi teemoiksi nousevat mm. luonto, hyvinvointi, elämänhallinta, ulkoilu, yhdessä syöminen, sienet.
Valtakunnallisena siivouspäivänä 27.5. järjestämme Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kanssa ”Hyvät kiertämään- keräyksen” Vesikansan Maamiesseuran talolla. Vaikka Vihtiin on avattu oma kierrätyskeskus ViKi, sinne vietävien tuotteiden valikoima on rajoitettu. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskukselle kelpaavat mm. vaatteet, kengät ja laukut. Keräyksessä otetaan vastaan myös kaikenkuntoisia pieniä sähkö- ja elektroniikkalaitteita.

Johanna Naukkarisen uudessa ompeluateljeessa järjestetyssä vuosikokouksessa Vesikansan Martat järjestäytyivät. Puheenjohtajana jatkaa Varpu-Leena Malmgren. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin edelleen Raili Naukkarinen ja sihteeriksi Taina Peltola. Rahastonhoitajaksi valittiin uusi marttamme Tarja Tupala.
Muut hallituksen jäsenet ovat Johanna Naukkarinen, Ulla Pietiläinen, Hanna Mikkola, Maritta Illi, Tarja Tapanainen ja Mirjami Lottanen-Tolvanen.

Aurinkoisena viikonloppuna järjestimme varsinkin lapsiperheiden toivomuksesta pilkkitapahtuman Hiidenvedellä Hannansaaren lähistöllä. Osallistujia oli 17, joista suurin osa lapsia. Lapset olivat innokkaita pilkkijöitä. Harmi kyllä kalasaalis jäi tällä kertaa vähäiseksi, mutta ehkä kipinä tähän hienoon harrastukseen syttyi.
Martat kertovat toiminnastaan paikallislehtien seura- ja järjestöpalstoilla, ja jos toiminta kiinnostaa niin tervetuloa mukaan. Näiden tapahtumien kautta Vesikansan Marttoihin on liittynyt 4 uutta marttaa, ja jäsenmäärämme on nyt 27.

Uuden vuoden puhe Vihdin kirkolla 31.12.2016 klo 23.45

Arvoisat vihtiläiset ja vihtiläisten ystävät, hyvät uudenvuoden vastaanottajat, minulla on ilo Vihdin kunnan puolesta tervehtiä teitä.

 

 

Vihdin kirkonkylän näkökulmasta Vihdin kunnanvaltuusto on tehnyt tämän alueen kehityksen kannalta tärkeitä päätöksiä. Vihdin Kirkonkylän Campus on kokonaisuudessaan 24 miljoonan euron hanke, johon on varattu ensi vuodelle 2,5 miljoonaa euroa. Hankesuunnitelma on hyväksytty tänä vuonna ja rakentamisprojekti voi alkaa. Neljän vuoden päästä kirkonkylässä on nykyaikaiset koulutilat, joissa uutta opetussuunnitelmaa voidaan toteuttaa mainiosti. Hanke pitää sisällään paljon etukäteiskeskustelua herättäneen liikuntahallin sekä lähiliikuntapaikan.

Uuteen koulurakennukseen on tulossa kirjasto, joka palvelee sekä koululaisia että kuntalaisia. Sen hankkeen myötä vapautuu nykyinen kirjasto entinen kunnantalo, jonka kohtalosta ei ole vielä tehty lopullista päätöstä. Haaveena on, että Vihdin museo voisi keskittää hajallaan olevat toiminnot tähän rakennukseen.

Minulla on omia kokemuksia päästä opiskelemaan uusissa tiloissa. Vihdin Yhteiskoulu valmistui aloittaessani keskikoulun ja lukiota pääsin käymään uusiin tiloihin yhteiskoulun toiseen päähän.

Hyvät kuulijat

Maan hallituksen kärkihanke on sote- ja maakuntauudistus. Väestön ikääntyessä palveluiden tarve kasvaa ja niiden tuottamisessa on tehostamisen varaa.

Uudistusta tarvitaan, jotta asukkaiden ja asiakkaiden palvelut paranevat ja tulevat kustannustehokkaiksi.

Kaikkialla Suomessa niin Uudellamaallakin on käynnistynyt sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelu, joka kestää vuoden 2017 kesäkuun loppuun. Tänä aikana valmistellaan uuden maakunnan toimintaa.

Valmistelua varten on kutsuttu koolle Uudenmaan sote- ja maakuntauudistuksen neuvottelukunta, johon ovat kaikista Uudenmaan kunnista kutsun saaneet kunnanjohtajat sekä valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat. Neuvottelukunta piti ensimmäisen kokouksensa jouluviikolla, ja meiltä Vihdistäkin oli siellä kolmen hengen edustus.

Uudenmaan muutosjohtaja Timo Aronkydön sanoin: ”Luomme rohkeasti maailman turvallisimman palvelumaakunnan.”

Maakuntia johtamaan valitaan maakuntavaltuustot vaaleilla ensimmäisen kerran 28. tammikuuta 2018 presidentin vaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä. Seuraavat maakuntavaalit ovat huhtikuussa 2021 kuntavaalien yhteydessä.

Nykyinen kunnanvaltuustokausi on myös poikkeuksellinen, koska valtuuston kausi jatkuu alkamassa olevan vuoden toukokuun loppuun saakka. Kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 9. huhtikuuta 2017.

Ensi vuosi on suuri juhlavuosi koko Suomessa ja myös Vihdissä. Itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta ja Vihti 510 vuotta. Sadan vuoden aikana Suomen itsenäisyys on ollut monta kertaa uhattuna, mutta isiemme ja esi-isiemme uhrauksilla ja vahvalla taistelutahdolla voimme juhlia itsenäistä isänmaatamme. Kunnioittavat kiitokset maamme puolustajille sotiemme veteraaneille. Hetken päästä alkava ilotulitus käynnistää juhlavuoden Vihdissä.

100-vuotiasta Suomea juhlitaan monin eri tilaisuuksin ja tapahtumin. Vihdin kunnanhallitus on nimennyt 100-vuotistyöryhmän, joka koordinoi Vihdissä järjestettäviä tapahtumia. Sanomattakin on selvää, että kuntamme monilla järjestöillä ja yhdistyksillä on vahva osuus tapahtumien järjestämisessä.

Huhtikuun alusta palkataan kuntaamme projektityöntekijä, joka valmistelee ja koordinoi Suomi 100 vuotta sekä Vihti 510-juhlavuoteen liittyviä tapahtumia. Toimenkuvaan sisältyy myös Vihdin kunnan markkinointi ja imagon kohottaminen.

Suomi 100 vuotta teemana on ”Yhdessä”.

Esimerkkinä yhdessä tekemisestä haluan mainita Vihdin kuvataidekoulun, Länsi-Uudenmaan musiikkiopiston, Vihdin museon, Luoteis-Uusimaan tanssiopisto Vinhan ja elokuvateatteri Vihdin Kinon yhteistyöhankkeen. Yhdessä toteutettava mykkäelokuva Väinämötär kertoo Suomen historiasta nuorten silmin, ja saa ensi-iltansa lokakuussa Vihdin Kinossa.

Erityinen päivä on myös 26. elokuuta, jolloin on sata päivää sataan. Mm. Wuosisatamarkkinat järjestetään silloin viikkoa myöhemmin perinteistä ajankohtaa.

Yhdessä teeman voisi toteuttaa myös niin, että perheissä jätettäisiin joskus sovitusti älypuhelimet, tabletit ja tietokoneet syrjään, ja tehtäisiin jotain hauskaa yhdessä.

On se sitten lautapelejä, liikuntaan liittyvää tai vaikkapa ruuanlaittoa tai leipomista.

Tai tutustutaan yhdessä Vihdin kauniiseen luontoon. Vihdistä löytyy runsaasti kohteita luontoretkeilylle. Vihti on hyvä kotikunta, jossa on luonnon rauhaa ja kauniita maisemia.

Lopuksi parhaimmat kiitokset SuurVihdin Killalle tämän tilaisuuden järjestelyistä. Vihdin kunta sponsoroi tapahtuman ilotulitteet.

Hyvät kuulijat, oikein onnellista ja turvallista uutta vuotta 2017 kaikille. Pitäkää huolta itsestänne ja läheisistänne.